Nyt muuttuivat suunnitelmat. Ensi yönä poika nukkuu kopassaan ja minä sängyssä. Näin on ja piste. Sängyn jalkopäätä on mahdoton erottaa sanomalehdestä, eli jos se on lattialla ja pehmeä, niin se on pissapaikkana hyvä. Minä en ainakaan ole onnistunut estämään tätä.
Olen huojentunut, että Armas on osannut olla hienosti yksi kotona. Kolmisen kertaa olen ollut jo tunninkin pois pojan luota. Harjoiteltiin ensiksi niin, että kävin vain eteisessä, sitten vein roskat ja lopuksi kävelin korttelin ympäri. Alkuun harjoitukset on hyvä ajoittaa siihen aikaan, kun vauva on unilla. Tänään palasin ostosreissultani, niin koiruus oli löytänyt itselleen hyvän nukkumapaikan suihkusta, jonne olin heittänyt likaantuneen peiton. Voi että tuo ihanuus nukkuu paljon. Paras koira on nukkuva koira. :) Pennulla riittää tarvetta uinumiseen: muutaman tunnin se nukkuu, tunnin riehuu ja taas nukkuu.
Basenjin perusluonne on tullut esiin. Haukku jaksaa sitkeästi yrittää samaa jäynää yhä uudelleen ja uudelleen. Oppivainen, mutta omapäinen, ihana! Salaa toivon kuitenkin huonekalujen pysyvän tulevaisuudessa ehjinä?! Olen kuullut kauhutarinoita tuhoavista basenjeista... Toivottavasti ne ovat vain tarinoita. :)
Huomenna nukkumisharjoituksista. Saa nähdä miten kestän...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti