Armas on nyt noin 8 kg painava hoikka, kiltti ja vauhdikas kaveri. Kaikki on mennyt suhteellisen hyvin - ainakin siihen nähden mihin olin varautunut. Hankala basenji, josta luin, ei ole ollut läheskään niin pulmallinen kuin mihin oli nettikirjoitusten perusteella varautunut. Onhan Armas omapäinen eikä aina niin miellyttämishaluinen, mutta ilkeä ei laisinkaan. Tietenkin tilanne voi muuttua koiran kasvaessa ja reviiriviestin vahvistuttua. Nykyisin koira vain lähtee sivummalle, jos muut koirat alkavat rähisemään. Armaksen pentueen tapaamisessakin huomasin haukun välttelevän tappelutilanteita.
Muutamia ns. vastoinkäymisiä on ollut. Korvat ovat olleet tulehtuneet ja jotain iho-ongelmiakin on ilmennyt. Toivottavasti kyseessä ei ole mikään allergia. Kutisevaan ihottumaan tuntuu auttavan Eforion-kapselit. Lisäksi koiran hihnassa kiskomiseen menee välillä hermot! Olen kokeillut pysähtymistä, mutta ei siitä ainakaan minun kärsimättömällä luonteellani ole ollut apua. Kiskominen on onneksi ongelma vain silloin kun suunnistame Etelä-Haagaan koirapuistoon (Armas rakastaa paikkaa) tai jos vastaan tulee muita koiria. Teen yleensä lenkille mentäessä niin, että ulkoilemme ensiksi koirapuistossa, jonka jälkeen energiatasot ovat hieman laskeneet.
Vieraanani kävi hyvä ystäväni, joka on mahtava koirankouluttaja. En ole jaksanut opettaa Armakselle 'maahan'-käskyä kun olen ajatellut sen olevan hankalaa. Ei mennyt kuin viisi minuuttia niin ystäväni sai koiran tottelemaan maahan-käskyä! Liian usein vetoan koulutusasioissa siihen, että ei basenji ole miellyttämishaluinen... :)
Tänä kesänä olisi tarkoitus aloittaa viehe-juoksu-treeneissä käyminen. Kerran käytiin, mutta ilman autoa Tuomarinkartanolle raahautuminen on olevinaan niin hankalaa... Ensi maanantaina lupaan mennä.
