torstai 30. syyskuuta 2010

Auuuu... :(

Sain tänä aamuna naapurilta ystävällista mutta ikävää palautetta. Armas kuulemma itkee kaikki päivät. En ole tiennyt asiasta, koska kotiin tullessa haukku on ollut hiljaa. Harmittaa koiran sekä naapurien puolesta. Mitä voisin tehdä toisin, auttaako mikään? Voisin laittaa haukunestopannan, mutta se ei vaikuttaisi koiran oloon. Radio päälle, pitempi lenkitys aamulla, toinen koira (jonka ottaminen olisi mahdottomuus tällä hetkellä)? Onneksi Armas ei joudu olemaan 9 tuntia yksin, vaan keskimäärin 7 tuntia. Saan siskoltani sellaisen pannan, josta tulee kylmää ilmaa. Pakko sitäkin kokeilla.

torstai 16. syyskuuta 2010

Luu tai mikä lie


Lähdin toista kertaa elämässäni juoksulenkille Armaksen kanssa. Minun hölkkäni on ilmeisesti koiralle sopiva kävelyvauhti, koska silloin kiskominen on vähäisempää.

Armas bongasi maasta kepin, jota halusi kantaa mukanaan ja välillä pysähtyä kaluamaankin. Ihmettelin tuota hieman, koska eihän aikanakaan minun basenjini perusta liikoja kepeistä. Yleensä se on vaan hetken suussapito ja sitten keppi pois. Kun olin lähellä kotia, niin yritin saada koiran jättämään kepin maahan. Armas sai siitä oikean kiukun puuskan: puri remmiä ja yritti purra kättäni. Silloin tajusin, että kyseessä taisi olla kananluu tms. Jouduimme käymään aikamoisen valtataistelun. Koiran selätys (mikä ei ollut helppo), mutta kai se kannatti, koska Armas oli hyvin nöyrä poika tapauksen jälkeen. :)

Pikku-pomottajani on oikeesti aika kiltti. Kaikki meillä kyläilleet vanhemmat koirat ovat kyllä näyttäneet kuka määrää. Viime viikonloppuna yökylässä ollut espanjanvesikoira Hiro piti huolen että sai omia Armaksen lelut. Arvojärjestys se olla pitää.