torstai 25. helmikuuta 2010

Kolme minuuttia pihalla



Tänään mittari näytti -5, joten ajattelin, että käytän Armasta pihalla. Ihan muutaman minuutin vain, koska pentu ei luultavasti kestä pakkasta. Tämä oli siis kolmas kerta "lenkillä". Villapuku päälle ja menoksi. Menin ensin pihalle ja kiersin sitten kadun kautta takaisin sisälle. Armas-raukka vapisi luultavasti pelosta, kun jalkojen alla narskui jäätävä lumi ja moottorihirviö parkkeerasi viereemme. Turha toivo saada pentua pissaamaan noissa olosuhteissa. Keväällä sitten.





Arvatkaa kuka nukkui keittiön pöydällä kopassaan, kun palasin töistä kotiin? Se pirulainen oli pissannut omaan koppaansa (öhöm, koska nukkuu nykyisin sängyssä). Kopan patja oli pesussa ja koppa pöydällä muka turvassa. Aamukiireessä olin heittänyt koppaan verkkarit, villapaitani ja muutaman sanomalehden. Miten tyhmä olen, etten ymmärtänyt pennun osaavan siirtää tuolia, hypätä tuolille ja siitä pöydälle. :O Lisäksi reppuni oli mystisesti otettu kaapista ja kaapin ovi suljettu perässä. Mitä tuo tekee seuraavaksi? Ai niin, muutaman tunnin sisällä Armas on myös pissannut lempikenkiini. Nyt tuo nukkuu, muutenhan en pystyisi kirjottamaan, kun pitäisi jatkuvasti hätistää koiraa pois sähköjohdon kimpusta. :)

maanantai 22. helmikuuta 2010

Tekemistä ja puuhaa



Viime viikon Armaksella olikin seuralainen, kun itse oli töissä. Tänään taas kylmä paluu arkeen. Ruokatunnilla kotiin tullessani aavistelin, että koira on keksinyt puuhaa itselleen. Lauantaina aina kadoksissa oleva puhelimeni löytyi Armaksen kopasta, sunnuntaina siellä oli lavuaarin tulppa. Lisäksi kummallisella tavalla otus oli käynyt pöydällä, koska lattialta löytyi kaikkea tarpeellista, mm. kirjaston osittain nakerrettu kirja. En ymmärrä miten noin pieni koira pääsee pöydälle. Tuoli taisi olla liian lähellä.



Armas tykkää selvästikin elektroniikasta, koska ruokatunnilla käydessäni pöytäliina oli revitty alas ja se oli syöty tyylikkään hapsottavaksi. Sekä television että digiboksin kaukosäätimet oli vedetty pöytäliinan mukana lattialle. Vielä näyttävät toimivan. Lähdin takaisin töihin ja takaisin palatessani Armas tuli tyytyväisenä vaatekaapista. Leikkikaluina lattialla oli kaksi paria mokkasaappaaita. Tuhoa ei ollut onneksi saanut aikaan. Pistää vaan hymyilyttämään tuo koiran kekseliäisyys. :)

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Hullua riehuntaa



Hyvin on kyllä vauva sopeutunut. Syö, nukkuu ja riehuu. Vähemmän nukkuu ja enemmän riehuu. Niin ja puree ihan kamalasti. Kädet haavoilla ollaan jatkuvasti. Arvatkaa mikä on ihanaa? No se, kun Armas nukkuu vieressä ja kaivautuu syvälle peiton alle lämmittelemään. Ihanaa on myös herätä aamulla siihen, että joku on täynnä intoa ja aina hyvällä tuulella. :) Pissailuakaan pentu ei juuri vääriin paikkoihin enää harrasta. Ja mitä väliä pikku-lätäköillä. Laskisi jo nämä pakkaset, niin pääsis Armas tutustumaan maailmaan.

lauantai 13. helmikuuta 2010

Huijaus

Kynnet leikattu onnistuneesti! Eilen hoideltiin etutassut kauhean huudon ja itkun säestyksellä. Vaikka herkkupaloja oli käytössä, ei leikkaamisesta meinannut tulla yhtään mitään. Takatassujen kynnet vuorossa tänään, ja se onnistuikin paremmin. Suuri kasa koiran nappuloita ja kolme henkilöä mukana tapahtumassa. Yksi piti kiinni, yksi leikkasi ja yksi syötti herkkupaloja. Hienosti onnistui tämä huijaus. Armas selvästi rauhoittuu, kun ei näe leikkuria.

Monissa koira-oppaissa sanotaan, että pentu pitäisi tällaisessa tapauksessa palkita jollain erikoisherkulla. Armas on niin innoissaan tavallisista nappuloistaan, että nämä riittävät (toistaiseksi) hyvin. Toki silloin tällöin annamme oikeitakin herkkupaloja.

torstai 11. helmikuuta 2010

Viekas kettu


Kyllä on ovela ja hämmästyttävän nopea tuo pentu. Armas on käynyt roskakaapissa, jääkaapissa, vaatekaapissa ja jos olisi ylettänyt, niin myös vessapöntössä. Ovien aukominen ei näytä herralle tuottavan ongelmaa. Onneksi mitään ei ole vielä pahemmin tuhottu. Asunnon vuokranantajalle kuuluva irtaimisto saattaa olla vaarassa. :/

Yksinolo on sujunut enemmän kuin paremmin aina sen neljä tuntia, jonka olen ollut pois kotoa kerrallaan. Onneksi nyt Armas sai hoitajan puoleksitoista viikoksi. Kohtuullisen itsenäinenkin kaveri tarvittessa.

Hauskaa katsella pennun iloista leikkiä. Kaikki mikä löytyy lattialta saalistetaan, tapetaan (ravistellaan) ja kuljetetaan pesään. Syli on ehdottomasti Armaksen mieli-leikkipaikka ja päälläoleva villapaita lempilelu, ikävä kyllä. Pyykkinarultakin tippuu välillä hauskaa pureskeltavaa.

Tänään on edessä ikävä toimepide: kynsien leikkaus. Etenkin takakynsiä leikatessa olen tarvinut apujoukkoja. Makupalat toimivat oivana apuna ja harjoittelu tuottaa tässäkin asiassa tuloksen.

maanantai 8. helmikuuta 2010

Ensimmäinen päivä yksin


Hienosti meni koiran kannalta ensimmäinen työpäiväni. Kävin ruokatunnilla kotona leikkimässä pojan kanssa, eikä pahempaa tuhoa ollut tehty. Pieniähän ei lasketa. ;) Illalla Armas kaipasi selvästikin enemmän seuraa kuin yleensä. Tehtiin ihan pikakäynti ulkona, mutta -6 c on vähän liikaa. Viikon loppua kohden on kai luvattu kylmenevää.

Olen vähän huolissani, koska Armaksen korvat haisevat pahalle. Kasvattajalta sain onneksi neuvon ostaa tiettyjä korvatippoja. Toivottavasti auttavat. Onneksi korvat eivät vaikuta kutisevan ollenkaan, joten ehkei kannata huolehtia.

Lauantaina kävi labradorinnoutaja Lilli vierailulla. Armas höykyytti Lilli-parkaa eikä Lilli ollut moksiskaan, vaikka olin vähän etukäteen pelännyt, miten koirat suhtautuisivat toisiinsa. Sunnuntainen Trinity-koiran vierailu ei sujunut aivan yhtä hyvin. Triny on löytökoira ja ehkä siitä syystä mustasukkainen, kun omistajansa paijasi pentua. Ulkona Trinikin hyväksyy helposti kaverit ja on oikein ihana monirotuinen tilkkutäkki.

lauantai 6. helmikuuta 2010

Asustekoira


Armas on nyt hieno poika, sillä on uusi puku, pentupanta ja talutin. Panta-harjoittelu ei ollut hauskaa, mutta vähän kerrallaan. Taluttimesta vauva tykkäsi, koska sitä oli mukava ottaa kiinni kävellessä. Ehkä tästä tavasta täytyy opetella ulos. Taluttimen väriksi mietin ensiksi pinkkiä, mutta järki palasi päähäni. Eihän herrakoiralla voi pinkkiä olla. :)

Leikkasin muuten kynsiäkin. Etutassujen kynnet lähtivät melko helposti, mutta takakäpälien kanssa tarvin jo apujoukkoja ja herkkupaloja. En yhtään ihmettele, että rotua on Afrikassa käytetty rämerottien metsästyksessä. Miten muutaman kilon painoisella pennulle voi olla sellaiset voimat. Kaulassani on hieno raapale. Kynnet saatiin kuitenkin leikattua ja harjoittelu tapahtuu viikottain. Kiitos Sanna avusta.

Arvatkaa mitä olen lähdössä ostamaan? Muovilakanaa. :( Nyt kun tyttöni on viikonloppuisin täällä, on toisen pakko nukkua patjalla. En ole millään pystynyt estämään jalkopäähän pissaamista. Vaikka nostan Armaksen lattialle, niin se hyppää salamannopeasti takaisin patjalle ja pissii. Yöllä en edes herää, kun poika käy lorauttamassa. ;( Ajattelin ostaa myös sellaista suihketta, mutta suhtaudun skeptisesti tähän aineeseen. Onko kellään kokemusta tästä suihkeesta? Kissaan se ei ainakaan tepsinyt ja käyttämäni aine haisi kammottavalta. Muuten menee ihan hienosti, ja yritän olla stressaamatta pikkuasioista.

torstai 4. helmikuuta 2010

Onnistunut yö


Jes! Takana onnistunut yö: koira korissaan, minä sängyssä! Hieman Armas vinkui, kun en nostanut sitä sänkyyn, mutta aika nopeasti rauhoittui omaan petiinsä. Tavanomainen riehumiskohtaus oli aamuyöllä, mutta ei siis mitää ihmeempää. Olen kyllä tyytyväinen, vaikka patja pitääkin taas nostaa viikonlopuksi esiin tyttäreni saapuessa. Silloin vaihtoehtona voisi olla muovilakana, ihan vain varuiksi.

Uusi Musti ja Mirri avataan perjantaina Forumiin! Olin juuri lähdössä samaiseen liikkeeseen kauemmaksi ostamaan tarvikkeita, mutta taidan siirtää tapahtumaa. On niin hyviä avajaistarjouksia Forumissa. Perjantaina alennuksessa kaikki valjaat ja pannat, lauantaina lelut ja sunnuntaina ulkolupuvut. Sunnuntaina voi myös saada kulta- tai platinakortin riittävällä summalla ostaessaa. Minä onnekas, kuin voittaisi lotossa!

Huvittavaa kuinka pieni koira kasvaa ja kehittyy. Tullessaan Armas ei vielä päässyt hyppäämään nojatuolille, mutta nyt pääsee. Onneksi sänky on vielä hieman liian korkea. Myös muut taidot kehittyvät huimaa vauhtia. Kaikki paikat kolutaan läpi, ja mikä parasta kaikkea pitää koittaa kaluta.

Loppuun onnittelut Ronjalle nimipäivänä! <3

keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Patja vai sanomalehti


Nyt muuttuivat suunnitelmat. Ensi yönä poika nukkuu kopassaan ja minä sängyssä. Näin on ja piste. Sängyn jalkopäätä on mahdoton erottaa sanomalehdestä, eli jos se on lattialla ja pehmeä, niin se on pissapaikkana hyvä. Minä en ainakaan ole onnistunut estämään tätä.

Olen huojentunut, että Armas on osannut olla hienosti yksi kotona. Kolmisen kertaa olen ollut jo tunninkin pois pojan luota. Harjoiteltiin ensiksi niin, että kävin vain eteisessä, sitten vein roskat ja lopuksi kävelin korttelin ympäri. Alkuun harjoitukset on hyvä ajoittaa siihen aikaan, kun vauva on unilla. Tänään palasin ostosreissultani, niin koiruus oli löytänyt itselleen hyvän nukkumapaikan suihkusta, jonne olin heittänyt likaantuneen peiton. Voi että tuo ihanuus nukkuu paljon. Paras koira on nukkuva koira. :) Pennulla riittää tarvetta uinumiseen: muutaman tunnin se nukkuu, tunnin riehuu ja taas nukkuu.

Basenjin perusluonne on tullut esiin. Haukku jaksaa sitkeästi yrittää samaa jäynää yhä uudelleen ja uudelleen. Oppivainen, mutta omapäinen, ihana! Salaa toivon kuitenkin huonekalujen pysyvän tulevaisuudessa ehjinä?! Olen kuullut kauhutarinoita tuhoavista basenjeista... Toivottavasti ne ovat vain tarinoita. :)

Huomenna nukkumisharjoituksista. Saa nähdä miten kestän...